Kysy apologeetalta

K. Seuraavatko mormonit johtajiaan sokeasti ja vain yksinkertaisesti tekevät sitä, mitä heidän käsketään tehdä?

V. (Sam Katich) Vaikka monet kriitikot usein toistavat tämän kuluneen väitteen, historiallinen katsaus myöhempien aikojen opetuksiin näyttää, että juuri päinvastainen on totta.

Sen sijaan, että kirjoittaisin pitkällisen tutkielman aiheesta, jätän sen myöhempien aikojen profeettojen ja apostolien tehtäväksi. Heidän sanansa aiheesta ovat autoritatiivisempia. Ja koska uskomme kriitikot väittävät, että juuri johtajamme säätävät tämän "sokea kuuliaisuus" -vaatimuksen jäsenistölle, vaikuttaa vain oikealta käyttää johtajiemme sanoja vastatessa tähän kysymykseen.

Boyd K. Packer totesi, että

Myöhempien aikojen pyhät eivät ole kuuliaisia koska heidät pakotetaan olemaan kuuliaisia. He ovat kuuliaisia koska he tietävät tiettyjä hengellisiä totuuksia ja ovat päättäneet, että he käyttävät omaa henkilökohtaista vapaata tahtoaan ollakseen kuuliaisia Jumalan käskyille. Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä, halukkaita seuraajia, Herran Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia, ja "tässä nimessä [m]eidät tehdään vapaiksi." (Moosia 5:8)

Ne jotka puhuvat sokeasta kuuliaisuudesta saattavat vaikuttaa tietävänsä monia asioita, mutta he eivät ymmärrä evankeliumin oppeja. On olemassa totuuden tietämisestä tuleva kuuliaisuus joka ylittää kaikki ulkoisen ohjaamisen muodot. Me emme ole kuuliaisia siksi, että olemme sokeita, me olemme kuuliaisia, koska me näemme.¹

Joseph F. Smith sanoi 3. syyskuuta 1892,

Sokean kuuliaisuuden kysymykseen liittyen. Kukaan mies tässä kirkossa, Profeetta Joseph Smithista tähän päivään saakka, ei ole koskaan pyytänyt ketään tekemään kuten käsketään sokeasti. Kukaan Jumalan profeetta, apostoli, vaarnanjohtaja tai piispa, jonka päällä tämän kutsumuksen ja viran henki lepäsi, ei ole koskaan pyytänyt sieluakaan tekemään mitään, jonka he eivät voisi tietää olevan oikein, ja oikean asian tehdä. Emme pyydä teitä tekemään mitään, mistä ette voisi tietää sen olevan teidän velvollisuutenne tehdä, tai josta ette tietäisi sen olevan teille siunaus tehdä.

Jos me annamme teille neuvoja, me emme pyydä teitä seuraamaan noita neuvoja tietämättänne, että on oikein tehdä niin. Mutta kuinka me voimme tietää, että se on oikein? Saamalla Jumalan Hengen sydämiimme, jonka kautta mielemme voi avautua ja valistua niin, että voimme tietää opin itse, ja pystyä erottamaan totuuden erheestä, valon pimeydestä ja hyvän pahasta.²

N. Eldon Tanner totesi, että "Me emme ehdota sokeaa kuuliaisuutta, vaan kuuliaisuutta uskon tähden sellaisiin asioihin, joita ihmisen rajoittunut käsityskyky ei pysty täysin ymmärtämään, mutta jotka Jumalan äärettömässä viisaudessa ovat ihmisen hyväksi ja siunaukseksi."³

Vanhin George Reynolds sanoi,

Olen aina pitänyt, ja pidän tänäänkin, tärkeimpänä pyhäkouluihimme liittyvänä asiana, ja todellakin kaikkiin kirkon apujärjestöihin liittyvänä asiana sitä, että lapsistamme tulee tehdä myöhempien aikojen pyhiä, että heissä tulee kehittää vuosien saatossa kasvava usko, ymmärtävä usko, usko, joka samalla kun se miellyttää sydäntä miellyttää myös päätä, ja pystyy antamaan syyn siihen toivoon jota sisällä tuntee; ei sokea kuuliaisuus, niin kuin sitä joskus kutsutaan, vaan kattava ymmärrys Jumalan ilmoituksista ja siitä työstä, jota Hän tämän sukupolven aikana tekee.⁴

Vanhin George F. Richards huomautti, että

On harvinainen asia löytää mies tässä kirkossa, joka on täysissä väleissä kirkon kanssa, mutta kieltäytyy tekemästä jotain mitä häntä pyydetään tekemään. Miksi? Koska hänellä on älykäs ymmärrys elämän ja pelastuksen suunnitelmasta. Hän tietää, että se on Jumalan työtä, ja että ihminen ei valitse itseään virkaan, tai osoita itselleen osuuttaan työstä tässä valtakunnassa, vaan että jokaisen miehen, joka on kuullut sanan ja joka on saanut evankeliumin etuoikeudet, odotetaan antavan ajastaan, lahjoistaan, varoistaan--kaikki mitä hänellä on, jos tarve vaatii--valtakunnan rakentamiseksi, ihmissuvun pelastukseksi, mutta hän ei tee sitä sokeasta kuuliaisuudesta.

On virheellinen maailmassa vallitseva idea, että tämän työn eteenpäin meneminen riippuu siitä, että johtajat pitävät kansanpaljoutta tietämättömyydessä. Totuus on päinvastainen, miksi muuten kaikki nämä apujärjestöt ja pappeuskoorumit olisivat olemassa kirkossa, nousevan sukupolven valistamiseksi. Se kuinka he juurtuvat uskoon riippuu heidän tiedostaan evankeliumista. Suurin pelko, mikä liittyy lapsiimme Siionissa, on mahdollisuus, että he kasvavat tietämättöminä iankaikkisesta evankeliumista...Meidän tulisi noudattaa viisauden sanaa älykkäästä kuuliaisuudesta--ei sokeasta kuuliaisuudesta. Samasta syystä meidän tulisi pitää sapatin päivä pyhänä, samoin kun taivaallisen Isämme ja hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen nimi, ja älykkäästi olla kuuliaisia kaikille asioille, joita meiltä vaaditaan.⁵

Vanhin Sylvester Q. Cannon sanoi,

Me emme usko sokeaan kuuliaisuuteen, mutta me uskomme näkevään kuuliaisuuteen. Jokaisella meistä on oikeus nähdä. Mitä näkeminen on? Se on hyvän ja pahan välisen eron huomaamista, tai harkintakyvyn tai näkemysten kehittämistä. Jos me elämme evankeliumin mukaan, meillä on oikeus nauttia Pyhän Hengen valosta, joka ohjaa meitä ja siunaa meitä, ja auttaa meitä harkitsemaan oikein. Meidän ei tarvitse hyväksyä sen miehen päätöksiä tai neuvoja, joka seisoo kirkon johdossa täällä maan päällä; mutta me tulemme tietämään, että hänen neuvomansa asiat ovat oikein, jos me etäännytämme itsemme henkilökohtaisista tai poliittisista haluista tai ideoista. Meidän tulisi pyrkiä nauttimaan näkemisen lahjasta. Apostoli Paavali kertoo meille, että yksi Pyhän Hengen lahjoista on henkien erottelemisen lahja. Samalla tavalla yksi lahjoista on oikean ja väärän erotteleminen. Mikä ihana asia tuleekaan olemaan, kun me kaikki opimme oikeita periaatteita, ja meillä on näkemys osata johtaa itseämme vanhurskaudessa. Silloin me tulemme kasvamaan oikeudessa ja reilussa menettelyssä toistemme kanssa, tulemme välttämään kiistoja ja riitoja, ja tulemme säätämään ja toimeenpanemaan oikeudenmukaisia lakeja, ja tulemaan paremmiksi ajallisissa ja hengellisissä asioissa. Herra tulee antamaan tämän kansan menestyä sekä ajallisesti että hengellisesti, jos me hallitsemme itsekkäät tunteemme ja pyrimme toteuttamaan hänen päämääriään.⁶

Vanhin Henry D. Taylor sanoi, että "Neuvojen noudattamista ymmärtämättä syytä niihin kutsutaan usein sokeaksi kuuliaisuudeksi. Muuta kuuliaisuus ei ole sokeaa, kun se perustuu uskoon--sisältyvään, luottavaiseen uskoon."⁷

Presidentti Stephen L. Richards totesi, että

Vihollinen hyökkää yksimielisyyttämme vastaan. Me Siionissa olemme nauttineet mitä epätavallisimmasta tarkoitusten ja saavutusten yksimielisyyden maineesta. Tämä on seurannut taipumuksestamme seurata ja olla kuuliaisia johtajillemme. Kriitikkomme, jotka eivät ole ymmärtäneet ideoitamme, jotka ovat katsoneet yksimielistä äänestämistämme tukiessamme johtajiamme, ja muita todisteita yhteisistä toimistamme, ovat kutsuneet sitä sokeaksi kuuliaisuudeksi, joka on syntynyt jonkinlaisesta pelosta tai muusta pakosta.

Minulla ei ole aikaa analysoida ja osoittaa tämän moitteen väärää perustetta, mutta kiellän suoraan sen paikkansapitävyyden. Kuuliaisuutemme on vapaaehtoista eikä sokeaa, vaan älykästä; ja osoittamamme yksimielisyys tulee yhteisestä tarkoitustemme ymmärtämisestä ja yhteisestä omistautumisesta niiden saavuttamiseksi. Me etsimme ja nautimme Pyhän Hengen vaikutuksesta, joka, elämän laajemmissa näkökohdissa, motivoi meitä kaikkia samalla tavalla. Yksimielisyytemme on reaktio tuolle Hengelle.⁸

Lopuksi, Brigham Young totesi siitä, että myöhempien aikojen profeetat kontrolloisivat kansaansa,

Sanon muutaman sanan mitä tulee uskoonne siitä, että teitä johtaa, opastaa ja ohjaa yksi mies. Veli Jackman on sanonut, että vihollisemme vihaavat sitä, että meitä johtaa yksi mies. Tuhannet kerrat sieluni on noussut Isä Jumalan puoleen, Jeesuksen nimessä, jotta se olisi jokaisessa sanan merkityksessä totta, että meitä johtaisi mies Jeesus Kristus, Profeetta Joseph Smithin kautta. Voitte kysyä miten voimme tietää, että meitä niin johdetaan. Viittaan siihen kehoitukseen, jonka olette kuulleet minulta niin usein. Älkää tulko petetyiksi, kukaan teistä; jos tulette petetyiksi, se johtuu siitä, että te petätte itseänne. Yhtä hyvin kuin tiedätte tien kotiin, voitte tietää, johdetaanko teitä oikein vai väärin; sillä jokainen periaate, jonka Jumala on ilmoittanut, tuo oman vakaumuksensa totuudestaan ihmismieleen, eikä Jumala kutsu miestä maan päällä mihinkään kutsumukseen antamatta sen tuoda mukanaan todisteita autenttisuudestaan....

Kuinka sääli olisikaan jos yksi mies johtaisi meidät täydelliseen tuhoon! Pelkäättekö tätä? Minä pelkään enemmän sitä, että tällä kansalla olisi niin paljon luottamusta johtajiinsa, etteivät he itse kysyisi Jumalalta johtaako Hän heitä. Pelkään, että he asettuvat alas sokeaan itsevarmuuden tilaan, antaen iankaikkisen kohtalonsa johtajiensa käsiin vastuuttomalla luottamuksella, joka itsessään tekisi tyhjäksi Jumalan tarkoitukset heidän pelastuksessaan, ja heikentäisi sitä vaikutusta jonka he voisivat antaa johtajilleen, jos he tietäisivät itse, Jeesuksen ilmoitusten kautta, että heitä johdetaan oikealla tavalla. Tietäköön kukin mies ja nainen, Jumalan Hengen kuiskausten kautta itselleen, kulkevatko heidän johtajansa Herran määräämää polkua vai eivätkö he sitä kulje. Tämä on ollut jatkuva kehoitukseni.⁹

On selvää, että sokean kuuliaisuuden uskoa, jonka myöhempien aikojen kriitikot niin usein väittävät olevan olemassa, ei ole olemassa mormonismissa. Kuitenkin siitä tuntuu olevan vinkki anti-mormonismissa, kun kriitikot jatkuvasti lainaavat toisiaan pienellä ymmärryksellä siitä, mistä väitteet tulivat ja siitä, mitkä olosuhteet niihin liittyvät.

Oliko Naamanille sokeaa kuuliaisuutta seurata Profeetta Elisan ohjeita parantuakseen vaivoistaan?¹⁰ Oliko Jerusalemin kansalle sokeaa kuuliaisuutta seurata Pietarin ja muiden apostolien ohjeita sen jälkeen kun he kysyivät, "mitä meidän pitää tehdä?"¹¹ Ei tietenkään se ollut sokeaa kuuliaisuutta; se on kuuliaisuutta uskon tähden. Se on osoitettua uskoa Jumalaan ja Hänen valittuihin profeettoihinsa. Se on kuuliaisuutta Pyhän Hengen kautta.

Vaikka monista tuntuu vaikealle erottaa "sokea" sanasta "kuuliaisuus" (oman aikakautemme oire), ei ole mitään tarvetta päätellä, että kuuliaisuutta Herran kirkon ja Hänen valittujen palvelijoiden opeille, toimitavoille ja opetuksille on pidettävä "sokeana" kuuliaisuutena. Näin ei yksinkertaisesti ole.

Lisälukemista varten katso Spencer W. Kimballin puhe "Blind Obedience or Faith Obedience" Lokakuun 1954 yleiskonferenssin iltapäiväkokouksen konferenssiraportista.

Notes

¹ Boyd K. Packer, "Agency and Control," Ensign, Toukokuu 1983, 66.

² Josehp F. Smith, Collected Discourses, toim. Brian H. Stuy, osa 3 (Burbank, B.H.S. Publishing, 1987-1992).

³ N. Eldon Tanner, "Obeying the Right Voice," Ensign, Marraskuu 1977, 43-44.

⁴ George Reynolds., Conference Report, Huhtikuu 1906, Iltapäiväkokous, 24-25.

⁵ George F. Richards, Conference Report, Huhtikuu 1907, Iltapäiväkokous, 15-17.

⁶ Sylvester Q. Cannon, Conference Report, Huhtikuu 1937, Iltapäiväkokous, 83-84.

⁷ Henry D. Taylor, Conference Report, Huhtikuu 1966, Iltapäiväkokous, 82.

⁸ Stephen L Richards, Conference Report, Lokakuu 1951, Aamukokous, 114.

⁹ Brigham Young, "Eternal Punishment," Journal of Discourses, raportoijana G.D. Watt 12 January 1862, osa 9 (London: Latter-Day Saints Book Depot, 1862), 150.

¹⁰ Katso Toinen kuninkaiden kirja 5:10-14.

¹¹ Katso Apostolien teot 2:37-38.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko ei omista, kontrolloi tai ole muuten tekemisissä FAIR:n kanssa. Kaikki tutkimukset ja mielipiteet näillä WWW-sivuilla ovat yksinomaan FAIR:n vastuulla, eikä niitä tule tulkita virallisiksi lausunnoiksi MAP-opista, -uskosta tai -toimintatavoista.

Viimeksi päivitetty [an error occurred while processing the directive]
Kaikki oikeudet pidätetty. Mitään tämän sivuston osaa ei saa millään tavoin toisintaa ilman FAIR:n kirjallista suostumusta. Ole hyvä ja lähetä kommentit/ehdotukset osoitteeseen webmaster@suomi.fairlds.org

Please send comments/suggestions to webmaster@suomi.fairlds.org